Elämä täällä pallon toisella puolella on aika lailla alkanu vakiintua uomiinsa. Arki on arkea ja töitä on tällä viikolla piisannu ihan riittämiin extra töitten ansiosta. Ei mitään valittamista kuitenkaan. Jokainen viikko on kuitenki aina erilainen ja saan aina sunnuntaina lukujärjestyksen seuraavalle viikolle, eli mitään jokaviikkosta rutiinia ei onneks pääse syntymään. Mikään ei oo tylsempää ku samallainen aikataulu viikosta toiseen! Tottakai ois varmaan helpompi elää et tietäs aina viikkoja etukäteen millon on töitä jne. mut se ei vaan sovi mulle, tällä hetkellä en halua ees suunnitella mun elämää viikkojen päähän vaan elän tässä ja nyt ja nautin mun vaihtelevista päivistä ja viikoista.
Keskiviikko-torstai työrutistuksen jälkeen olin enemmän ku mielissäni ku koitti torstai iltapäivä, joka tarkotti et työt oli ohi tältä viikolta, lukuunottamatta tän illan lastenvahtimista, mut mä en oikeesta laske sitä työksi et vietän koti-illan leffaa kattoen ja hyvää ruokaa tehden.
Torstai iltana käytiin Hannan kans vähä shoppailee keskustassa ku kaupat on aina auki 9 asti. En kyllä suureksi yllätykseksi ostanu mitään muuta ku tarpeellisia juttuja! Sitte sainki Mathildalta viestin et ne oli menossa ulos North Sydneyhin ja vähän aikaa pähkäiltyä et pitäskö mennä vai ei (no joo en mä nyt oikeesti kauheen kauaa miettiny..) päätin liittyä seuraan ku mulla oli perjantaina vapaapäivä.
Tuo oli tosiaan eka kerta ku olin ulkona torstai-iltana ja siis torstai on oikeesti paaaaljon parempi päivä mennä ulos entä perjantai tai lauantai!! Corner, baari mis oltiin, oli ihan täynnä porukkaa ja tanssilattialle mahtuminen vaati aikamoista kyynärpäätaktiikan käyttöä, mut hauskaa oli taas kerran! Harvoinpa täällä ei ois hauskaa. Oikeesti oon tän 2 kuukauden aikana ollu ulkona joka viikko vähintään kerran ja näihin kertoihin ei oo oikeesti mahtunu kovin montaa kertaa jollon ei ois ollu kivaa! Tarkemmin aatellen aina on ollu kivaa, useimmiten ihan huippua! Mä rakastan Sydneytä päivä päivältä enemmän!
Perjantaina vietin leppoisaa vapaapäivää kahvitellen Jessin kans joka muutti tänne Naremburniin viikko sitte Lontoosta. Nautittiin mun lempparit very vanilla lattet mun toiseks lemppareimmassa kahvilassa ja ylistettiin kilpaa Sydneytä ja Australiaa. Käytiin kävelyllä ja haettiin mun lempparein Rollen korvike, eli Cino, mukaan kävelylle ja vaelleltiin pitkin mulle tähän asti vieraita katuja. Nautittiin auringosta ja elämästä väärällä (mulle oikealla) puolella maapalloa. Cinon kotiinpalautuksen ja Jessin hyvästelyn jälkeen kävelin vielä salille ja sain treenattua sellasen puol tuntia ennen ku annoin itelleni luvan venytellä.
Perjantai-ilta oli aluksi hiukan hmm.. sekava. Tavattiin tytöt keskustassa. Silvia oli sanonu mulle aiemmin et ne on menossa klubille, joten olin sitte ihan siinä meiningeissä et mennään jonnekki kivaan paikkaan. Kävi kuitenki ilmi et tytöt halus mennä Sidebaariin, jota henkilökohtasesti inhoon enemmän ku mitään muuta. Pikapuhelu Hannalle ja Elinille, jonka jälkeen olinki jo melkein junassa matkalla kohti Bondia Jess raukka mun mukana. J:n oli vaan pakko seurata mua ku se oli ekaa kertaa ulkona Sydneyssä :D No joo kyllä mä ehkä taisin kysyä senki mielipidettä.
Ilta alko siis muutamilla drinkeillä Bondilla, josta jatkettiin Kings Crossille. Siellä sitte seikkailtiin vähä edestakasin ku ei tietty minne oltas menty. Tää oli tosiaan mun eka kerta Kings Crossilla ja olin ihan mielissäni vaan siitä et olin siellä. Lopulta ku saatiin päätettyä et minne mennään Jess sano et se haluis mennä kotiin... Sanoin et se voi ottaa taksin yksin ku mä en tosiaan ollu vielä valmis lähtee yhtään mihinkään, yllättäen. Siis ku kello yks tarkottaa kuitenki sitä et parhaat pileet ei oo ees vielä alkanu! J:llä ei sitte kuitenkaan ollu tarpeeks rahaa maksaa yksin taksia, joten syyllisenä siitä et olin raahannu sen paikkaan mistä sillä ei ollu mitään hajua missä se oli, jaettiin sitte taksi kotiin ja jätettiin Hanna ja Elin jatkamaan iltaa kahestaan. Olin kyllä kieltämättä hiukan ärsyyntyny, mutta aina ei voi voittaa.
Tänä aamuna mulla oliki sitte ihanan pirtee aamu, kiitos aikasen kotiintulon. Skype-sessio 300 kilometriä pohjoseen oli kyllä huipuin piitkään aikaan. Oli ihana puhua mun gängstä-karmelin + muutaman muun hiukan alkoholillisia juomia nauttineiden opossumien kanssa. Hahaa. Nauran noille jutuille kyllä vieläki! Tuntu ku ois itekki istunu Syötteellä tuttuakin tutumman mökin pöydän ääressä ja heittäny erittäin huonoa läppää ja nauranu huonolle läpälle niin että mahaan sattuu. Voihan Retu sanoisinko. Oisin voinu ottaa pikalennon Sydney-Syöte-Sydney ihan vaan viikonlopuksi! En mä kuitenkaan sen kauempaa missään kylmemmässä ku +25 halua aikaani viettää ;) Mutta kyllä me vielä saahan koko MPK:koolle ja suunnataan nokat kohti pohjosta ja keräillään aurauskeppejä ja etitään Retuja ja SYÖDÄÄN ja pelataan vesiputousta <3 <3 <3
Aah musta alkaa tuntua et mun elämä on liian monessa paikassa.. Onneks oon huomannu et oon aika hyvä nauttii siitä mitä mulla milläki hetkellä on, vaikka jos sais yhen toiveen joulupukille esittää niin toivosin et voisin saada kaikki ne ihmiset ja paikat ja eläimet ja jutut mitä mulla on ikävä tänne edes yheksi päiväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti