@ Darwin

Aurinkoiset terveiset Darwinista! Jouduin jättämään haikeat jäähyväiset Sydneylle eilen ennen kuin hyppäsin lentokoneeseen, joka liidätti mut tänne keskelle ei mitään. Ensivaikutelma Darwinista ei oo mikään rakkautta ensisilmäyksellä… Darwin on pieni ja nuhruinen ja tosi outback. Ihan erilainen ku Sydney, mutta ei kai oo reiluakaan kuvitella minkään kaupungin olevan niin upea kuin Sydney, joten jätetään vertailu tähän.

Eilen lentokentällä oli hiukan jännät paikat, sillä mun lento, jonka piti lähteä yhdeltä oli puolisen tuntia myöhässä ja koko Sydneyn lentokenttä oli määrä sulkea kello 2, lähestyvän tuhkapilven takia. Mun kone pääsi onneks matkaan, mulla oli tosin hieman kaksjakoiset tunnelmat; toivoin ehkä jopa hiukan ettei mun kone oiskaan päässy matkaan ja oisin saanu viettää Sydneyssä vielä yhden hetken enemmän.

Kone pääsi kuitenkin ilmaan ja laskeutui Darwinin punaiselle hiekalle. Heti ensimmäiseksi lentokentällä mun huomion kiinnitti muuan suuri aboriginaaliperhe. Tässä puolentoista päivän aikana oon törmänny lukuisiin aboriginaaleihin ja valitettavan usein nämä ovat niitä laitapuolen kulkijoita. Surullista miten näkee suuria perheitä istumassa puistoissa tekemättä yhtään mitään ja perheet käsittää siis ihmisiä vauvoista vaareihin.

Mun hostelli on ihan ok. Aika meluisa ja vähän epäsiisti, mutta oon tavannu tosi mukavia ihmisiä, joten se kyllä korvaa tän ympäristön. Olo on silti hiukan epäuskoinen. Mun backpackin trippi on nyt ihan oikeesti alkanu! En ollenkaan osaa käsittää tätä, ku kesäkuun loppuun piti olla niin kauan aikaa. Ilma täällä Darwinissa on ihan mahtava, aurinko paistaa ja asteita on siinä +30 pintaan. Alotin aamun tunnin kävelyllä satamaan, jonka jälkeen poikkesin Woolworthissa ostaa sämpylän ja viinirypäleitä aamupalaksi. Tulin tähän hostellin altaalle nauttimaan ne kera kuuman cappuccinon ja mukavan auringonpaisteen, mikä aamu!

Kymmenen maissa pakkasin reppuun uimakamat ja suuntasin noin puolen tunnin kävelymatkan päässä olevalle Mindil biitsille, jossa viihdyinki pitkälle iltapäivään. Oli ihana pitkästä aikaa vaan loikoilla rannalla,uida, lukea, kirjotella päiväkirjaa ja kuunnella musiikkia ilman kiirettä mihinkään. Ranta oli aika hiljanen, tosin mun viihdytykseksi paikalle tuli joku kakskythenkinen Navy porukka pelaa krokettia. Ne kysy kohteliaasti muaki mukaan, mutta aattelin säästää niidet mun loistolyönneiltä ja kieltäydyin kunniasta. Tämmöset loikoilu aktiviteetit sopii mulle paljon paremmin. Kello näyttää nyt jo seitsemää ja mun maha kurnii siihen malliin, että ois aika saada jotain illallista ku lounas jäi jotenki kummallisesti välistä. Ja tosiaanki kummallisesti, sillä mä en ikinä unoha syödä!!

Kuulin tossa just äsken kahelta kanadalaiselta tytöltä mun naapurisängyistä, että täällä on enemmän krokotiilejä ku ihmisiä ja uiminen ei kuulemma oo kauheen turvallista!! Ihmekkö tuo ku siellä rannalla ei ollu paljon ketään, varsinkaan uimassa. Onneks mä en tiennyt tota, sillä kävin pulahtelee mereen tuon tuosta ku oli niin hullun kuuma.. Huomenna 3 päivän outback Kakadu National Park tour! Hip hei. Toivottavasti en tuu krokon syömäksi.