Matkaraportti

Voisin nyt noitten kuvien julkasun jälkeen vähä aktivoida mun sormia ja kertoa mun pikku Melb get awaysta. Melbourne on ollu mun must see -listalla ihan alusta asti ku oon kuullu niin monen ylistävän kyseistä kaupunkia. Joku kuukausi sitte host-perhe ilmotti, että ne tulee olemaan reissussa tän viikon ja mä oon vapaa tekemään mitä haluan. Päätinki sitte hyödyntää arkipäivien halvat lennot ja lentää ah niin ihanalla Tiger Airwaysilla, Aussien Ryanair, Melbsiin tsekkaamaaan onko kaupunki yhtään niin kiva ku Sydney.

Heti ku astuin ulos bussista Southern Cross stationilla olin jo ihastunu kaupunkiin, vaikka en ollu kerenny näkemään vielä yhtään mitään. Eniten olin kuitenki innoissani trameista, haha. Kuinka ihanaa olikaan nähä niitä vilistelemässä muun liikenteen seassa. Jotenki tramit saa mut aina ikävöimään Belgiaa. Mun on pakko päästä tekemään mun lempparitrami matka Tervurenista Montgomerylle taas syksyllä. Taisin eksyä taas vähä sivuraiteille.. Bussiasemalta kävelin hostellille, tosin poikkesin super söpössä kahvilassa juomassa cappuccinon ja selailemassa vähän jotain turistilehtiä. Viereisessä pöydässä ollut valokuvaajadude päätti harjoituttaa sen kameraa muhun, joo en tiijä miks ehkä se haluis jotain 'tässä esimerkki siitä miltä näytät kun nukut 4½ tuntia, kävelet viimeisen kilometrin lentokentälle, koska on ihan naurettavaa maksaa 11 AUD ekstraa siitä, että menet YHDEN pysäkin pitemmälle, kävelet lentokentällä edes takaisin etsien paikallisbussia ja lopulta olet niin väsynyt etten enää välitä vaan otat kalliin lentokenttä bussin ja raahaudut lähimpään kahvilaan'... Mutta nyt on siis mun naama pariin kertaan ikuistettuna jonkun tuntemattoman filmille. Kenties pääsen joku päivä vielä Mona Lisan viereen esittelemään komeaa juurikasvuani.

Hostellille päästyäni sain kuulla että check-in on vasta kahelta, joten jätin ylimääräset kamat hostellille, varasin seuraavan päivän Great Ocean Road-tourin suolaiseen 120 dollarin hintaan ja päätin jatkaa shoppailulakko, joka siis on toiminut äärettömän hyvin ihan vaan sen takia etten vaan yksinkertasesti mee mihinkään kauppoihin sisälle. Otin siis kartan käteeni ja kävelin noin 10 minuutin matkan keskustaan. Hyppäsin heti ilmaisen city circle tramin kyytiin ja istuin ja katselin paikkoja lepuuttaen jalkoja. Jossain vaiheessa kuljettaja ilmoitti et seuraava pysäkki on viimenen!? Mun kartassa tämä city CIRCLE trami kyllä teki ihan oikean lenkin niin, että mun ois kaiken järjen mukaan päätyä takas samaan paikkaan mistä kyytiin hyppäsinki. Kuljettaja oli kuitenkin erimieltä, joten hyppäsin sitte ulos tramista paikassa X ja jatkoin matkaa jalan.. Kauaa ei kuitenkaan menny ku löysin ekan kivan lounaspaikan ja päädyin tilaamaan pumpkinkeittoa ja tuoretta leipää, oli kiva syödä keittoa pitkästä aikaa ku täällä ei tuu paljo keittoja syötyä.

Kävelin pikkukatuja pitkin takas Flinders Stationille, josta suunnistin kohti Botanical Gardenia, joka osottautu tosi nätiksi ja suureksi. Tuolla ois voinu viettää vaikka koko päivän, mutta koska mun aika oli rajoitettu jouduin suuntaamaan takasin hostellille. Kävin heittämässä kamat mun huoneeseen ja moikkasin huoneen muita asukkaita, joitten kanssa vaihdettiin nopeita matkustusvinkkejä ennen ku suunnistin kohti St. Kildaa. Tykkäsin tosi paljon St. Kildasta alueena ja ranta oli myös kiva, tosin mun mielestä ei missään nimessä vetäny vertoja esim. Manlylle. Nautin illallisen rannalla kera muutaman rakkaan valkoisen ja kovaäänisen ystävän. Oli kiva vaan istuskella rannalla nauttien lämpimästä ilmasta ja kauniista rannasta. Rannoilla on tosiaan tullut istuskeltua viime aikoina aika paljon ja mun unelma paikka elää on ehdottomasti meren rannalla! Mun tulevaisuuden koti on varmasti jossain lämpimässä kauniin sinisen meren rannalla, jossa on isot aallot eikä yhtään lokkia.

Seuraavana päivänä herätys oli aikasin ku kyyti oli hostellin eessä jo 7 jälkeen. Mentiin sellasella noin 25 hengen pikkubussilla, jossa suurinosa oli backpackereitä ja tosi mukavaa porukkaa. Meijän bussikuski oli myös huipuin, joku 25-vuotias paljasjalkanen Melbournelainen, jolla riitti kyllä historiantarinoita joka kivestä, ja siis vielä älyttömän mielenkiintosia juttuja. Muahan ei historia hirveesti oo ikinä kiinnostanu, mutta nuo tarinat oli huippuja.

Yhdet parhaimmista hetkistä koettiin jo ihan alkumatkasta ku nähtiin iso joukko villi kenguruita, joita pysähdyttiin sitten ihailemaan ja olihan ne söpöjä ku ne pomppi menemään hirveetä vauhtia lehmien seassa. Nähtiin myös kaks villi koalaa ja nätisti parkkeerattiin bussi tienreunaan ja mentiin ottaa pari turistikuvaa.

Eläinten jälkeen pysähdyttiinki muutamalla biitsillä ottaa vähän turistikuvia ja ihailemassa maisemia. Käytiin myös sademetsässä pikku kiekka. Pakko kyllä myöntää ettei nuo sademetsät enää Costa Rican jälkeen hirveesti säväytä, varsinki ku toi meijän kävelemä reitti oli jonku alle kilometrin tosi helpolla polulla. Hiukan eri siis CR:n verrattuna. Lopussa oli sitte reissun huipentuma eli London Bridge ja 12 apostoles. Odotukset noille kiviröykkiöille oli suhteellisen suuret ja olihan ne mahtava nähdä, mutta jälkeenpäin ajateltuna ei kuitenkaan mitään elämää mullistavaa. Voin kuitenki vetää nyt pitkän viivan Melbsin yli, josta oon tyytyväinen.

Kokonaisuudessaan reissu oli siis tosi hyvä, mutta samalla myös tosi tiivis, joka kuitenki sopi mulle paremmin ku hyvin, sillä yksin reissatessa on kiva että on koko ajan tekemistä ettei pääse tylsistyy. Saa nähä jos ens kerralla ku muutan Australiaan asetunki Sydneyn sijaan Melbourneen, sen verran kivana mä löysin kaupungin. Toisaalta Sydney on silti aina ykkönen ihan jo siitä syystä, että oon asunu täällä niin kauan.